Darién Gap – Keski-Amerikan hidaste maantiematkailulle

Muutama vuosi sitten, junamatkaillessani Siperian halki tulin jutelleeksi samassa vaunussa matkustaneen yhdysvaltalaisen kaverin kanssa, jolla oli kiintoisia juttuja kerrottavanaan Keski-Amerikan viidakoista. Miehen hurjapäiset kaverit olivat tarinan mukaan taittaneet jalan jonkin tiettömän taipaleen, jossa vuolaasti virtaavia viidakkojokia oli pitänyt ylittää tavaroiden kanssa uiden. Lisähaastetta matkaan olivat tarjonneet epämääräiset pyssymiesjoukkiot, joilta oli ajoittain pitänyt piiloutua maastoutumalla sademetsän tiheän aluskasvillisuuden sekaan.

Vaikka tuolloin en vielä osannut kuvattua paikkaa oikein täsmällisesti kartalle asemoidakaan, tarina jäi mieleen. Sittemmin perehdyttyäni tarkemmin Amerikkojen läpi kulkevan Pan-American Highwayn reittiin ja sen varrelle osuviin paikkoihin, tunnistin alueen helposti. Kyseessä oli tietenkin Panaman ja Kolumbian väliin jäävä viidakkoinen, vaikeakulkuinen ja soinen, käsittääkseni paljolti lainsuojaton, huumekauppiaita, sissejä ja yleisesti hämäräperäistä porukkaa kuhiseva raja-alue. Tämä alue tunnetaan nimellä Darién Gap.

Niin houkuttelevalta kun moinen paikka monesta seikkailuhenkiseen automatkailuun hurahtaneesta matkailijasta epäilemättä kuulostaakin, sinne ei pysty kuitenkaan bussia ajamaan. Niin harmillista kun se onkin.  Darién Gap nimittäin on alueena takapajuista eikä Kolumbiasta käytännössä pystykään matkustamaan maanteitse – tai minkäänlaisia teitä pitkin – Panamaan tai päinvastoin. Tulimaan ja Alaskan yhdistävä tieosuus siis katkeaa väistämättä Panaman etelärajalla.

Tämä on alueen keskeistä sijaintia ajatellen hieman kummallista. Ymmärtääkseni tietä noin 160 kilometriä leveän alueen halki on yritetty rakentaa useampaankin otteeseen, mutta hankkeet ovat aina jääneet kesken ja tieosuus puuttuu yhä. Ensisijainen syy lienee ollut hyvin vaikea maasto, mutta poliittisillakin seikoilla on ehkä ollut oma osuutensa tieprojektien epäonnistumiseen. Etelä- ja Väli-Amerikan yhdistävä tie ei ehkä olisi kaikkien alueen toimijoiden edun mukaista. Ja toki rahastakin on varmaan ollut pulaa, sillä projekti olisi epäilemättä hyvin kallis.

Mutta oli miten oli. Tie puuttuu, olivat syyt siihen sitten mitkä tahansa. Mikäli Kolumbiasta haluaa päästä ajoneuvon kanssa Panamaan, on siis käytännössä käytettävä jonkinlaista laivaa. Maiden välillä oli vielä jokin aika sitten autolauttaliikennettä, mutta sekin ilmeisesti keskeytettiin viime vuonna. Tiedot tästä tosin tuntuvat olevan jossain määrin ristiriitaisia. Selvää tuntuu kuitenkin olevan se, että kaikille Amerikat pintateitse oman ajopelinsä kanssa päästä päähän haluaville Darién Gap tarjoaa ehkä koko reitin suurimman logistisen haasteen.

Mikäli aiemmista reissuista on mitään ollut opittavissa, lopullinen tilanne ja todelliset, oikeasti käytettävissä olevat vaihtoehdot selvinnevät vasta Kolumbiassa. Uhkaavasti tällä hetkellä näyttää kuitenkin siis siltä, että linja-auton siirrättämiseen Kolumbiasta Panamaan jouduttaisiin käyttämään taas varsinaista rahtilaivaa autolautan sijaan. Ja tämähän on tunnetusti kallista, hankalaa ja aikaa vievää. Haasteita ei siis tästäkään maailmankolkasta tule puuttumaan.

Teksti: Tomi Tölli

Kuvat: Wikipedia, Tomi Tölli