Jambo! Karibu Zanzibar! -Osa 2. Stone Town

Viimeisen yön Sansibarilla vietimme Stone Townissa. Muut kävivät jo lauantaina pyörimässä kaupungilla, mutta itse jäin parantelemaan oloani hotellille. Maatessani taidokkaasti kaiverretussa, tummaa puuta olevassa pylvässängyssä ja kuunnellessani ulkoa kaikuvia ääniä kuten lasten leikkiä, kissan naukumista, kanan kotkotusta, vanhan naisen karheaa naurua, kylän miesten iloisia tervehdyksiä sekä minareettien rukouskutsuja hämärtyvässä illassa, kuvittelin itseni Tuhannen ja yhden yön taruihin.

Sunnuntaina ennen paluuta Dar es Salaamiin oloni oli sen verran parempi, että lähdin Jennan ja Teemun kanssa pyörähtämään kaupungilla. Stone Townin on aikanaan ollut maustekaupan ja orjakaupan keskus. Sen sokkeloisilla ja kapeilla kujilla voi edelleen aistia historiaa 200 vuoden takaa. Rakennuksissa näkyy arabialaisia, intialaisia, afrikkalaisia ja eurooppalaisia vaikutteita. Osa on pidetty hyvässä kunnossa, mutta osa on päästetty rapistumaan. Kiinnitin huomiota massiivisiin, metallikoristeisiin puuoviin. Jostain löysin tiedon, että ovet olisi rakennettu kestämään sotanorsujen hyökkäykset. Sansibarilla on aikoinaan elänyt suuri elefanttipopulaatio, josta ei tänä päivänä ole jäljellä ainuttakaan yksilöä.

Paikalle, jossa orjakauppaa aikoinaan käytiin on rakennettu 1800-luvun lopussa anglikaaninen kirkko. Kirkko on rakennettu Piispa Edward Steeren vision mukaan korallikivestä ja se on pyhitetty orjuuden loppumisen kunniaksi. Pääalttarin kerrotaan sijaitsevan sen kohdan päällä, jossa orjia aikoinaan ruoskittiin. Kirkossa oli meneillään jumalanpalvelus, joten pääsimme vierailemaan vain takaosassa.

Ajalta on säilynyt myös muutama orjakatakombi, joissa pääsee vierailemaan. Käsittämättömän pieniin tiloihin on oppaan mukaan ollut sullottuna 70 naista ja lasta, ja toiseen huoneeseen 50 miestä. Ilmanvaihto on ollut olematonta, ruokaa ja vettä ei ole riittänyt kaikille. Ennen kunnollisen sataman rakentamista merivesi on ajoittain tulvinut osittain maan alla sijaitseviin katakombeihin. Vierailu historiallisella paikalla, tarinoiden kuuleminen ja ihmisen julmuuden ajatteleminen sai kylmät väreet kulkemaan päästä varpaisiin sekä kyyneleet kohoamaan silmiini.

Palasimme Dariin sunnuntaina iltapäivällä. Aamu kuudeksi sovitusta lähtöajasta johtuen kävimme vain syömässä ja lepäilimme ilmastoidussa huoneessa elokuvia katsellen.

Fiilikseni Sansibarista ja Dar es Salaamista ovat tätä kirjoittaessa hieman ristiriitaiset. Pikavuorolaisten mielipiteet molemmista paikoista ovat jakautuneet selvästi puolesta ja vastaan. Itse en pitänyt vähäisen Darissa pyörimisen perusteella kaupungista ollenkaan. Toisaalta en erityisemmin välitä isoista kaupungeista. Toiset taas kokivat Sansibarin meiningin ahdistavaksi ja tylsäksi. Henkilökohtaisesti viihdyn paremmin veden äärellä ja pienemmissä paikoissa. Jouduin kuitenkin toteamaan, että Sansibarin biitsielämä ei nouse kärkikahinoihin. Saattaa olla, että annan vielä joskus Sansibarille ja Dar es Salaamille toisen mahdollisuuden tehdä parempi vaikutus. Nyt olen kuitenkin iloinen, että Pikavuoro on tiellä taas.

Tänään soi: The Beatles – Eleanor Rigby

__

Jambo! Karibu Zanzibar! –vol.2. Stone Town

Last night on Zanzibar we stayed on historical Stone Town. Stone Town is an exotic mix of african, arabic, indian and european cultures. The history dates back 200 years. Stone Town used to be a centre of slave and spice trade. The influences are still there to be seen.

I wasn’t feeling to good after the food poisoning, so on Saturday I just stayed in our hotel room. Other went to have dinner.I lied in bed and listened sounds from outside, children playing, chickens, cats meowing, old lady laughing, men creating each other and prayer calls from the minarets, I imagined my self to the Stories from The Thousand and One Nights.

On Sunday I was feeling little better and we went to visit the local market and a formed slave market. The slave market was overwhelming. When the guide told us how the slaves had been treated it got me in tears. Why people are so cruel to each others, that´s a mystery I keep wondering.

We returned to Dar es Salaam in the afternoon. Rest of the Sunday evening we just stayed in our hotel and watched a movie.

My feelings after staying in Zanzibar and Dar es Salaam are very mixed. I don’t like big cities, so Dar es Salaam was not my thing. I like small places and beach life. But Zanzibar…it was ok, but I’ve been in better places before. Maybe someday I’ll go back and give these places another chance. In a meanwhile I’m happy that Pikavuoro is on the road again.