Moskiitonpuremia ja univelkaa –pikavuorolaisen arkipäivää

Matkustajien terveydestä ja terveenä pysymisestä on kyselty jonkin verran, niin lähimmäisten kuin tuntemattomienkin toimesta. Päätin siis kertoa teille muutamalla sanalla tämän hetken tilanteesta.

Olemme matkanneet nyt viidessä maassa ja pian siirrymme rajan yli Malawiin. Tähän mennessä kaikki ovat olleet terveenä ja mitään suurempaa ei ole tapahtunut. Pienempiä juttuja kylläkin ja yksi vakavampi epäily, joka onneksi osoittautui lääkärissä käynnin jälkeen aiheettomaksi. Ohessa tauteja listattuna ja selvityksiä.

1.Pikavuorolainen kärsii kroonisesta univajeesta

Nukkuminen. Tuo kaikille välttämätön asia. Unen puute ja väsymys johtuu jokaisen matkustajan kohdalla eri asioista. Yksi juhlii yöt, toinen ei saa nukuttua, koska huonekaveri kuorsaa/kääntyilee/piereskelee/puhuu unissaan, kolmas on muuten vain huono nukkuja ja neljäs häiriintyy ulkoa kuuluvista hälyäänistä.

Olen aina ollut huono nukkumaan. En osaa nukkua liikkuvissa välineissä enkä istuvillaan. Lisäksi olen herkkä erinäisille äänille. Kuorsaamisen kuunteleminen saa minut lähes mielipuoliseen raivotilaan. Oman osansa tekee myös yöllinen kirjoittaminen. Pitkän päivän päätteeksi on kirjoitettava jutut ylös muiden jo nukkuessa. Aikaa menee monesti aamun pikkutunneille saakka ja unet jäävät lyhyeksi. Kiukkuryppy otsassani syvenee sitä mukaa kun univelka kasvaa. Onneksi pikavuorolaisen univelka oli minulla jo ennakkoon tiedossa.

Toki joukkoon mahtuu myös niitä, jotka nukahtavat heti vaakatasoon päästyään, ja jotka nukkuvat missä vaan. Kadehdin heitä, sillä toivoisin itse osaavani nukkua missä vaan.

2. Vihon viimeiset veren imijät

Olemme tällä hetkellä malaria- alueella. Moskiittojen määrä on selvästi kasvanut Etelä-Afrikkaan verrattuna. Suurin osa matkustajista syö malarian estolääkitystä, mutta mahtuupa joukkoon muutama riskinottajakin, joka ei lääkkeitä popsi. Jännityksellä seuraamme kuinka poikain käy.

Itselläni on käytössä malarone –niminen estolääkitys. Olen syönyt sitä kohta neljä viikkoa ja en ole huomannut merkittäviä sivuvaikutuksia. Välillä lääkkeen ottamisen jälkeen vatsaa kipristää, mutta se saattaa johtua myös jostain muusta. Myrkkyä kuluu ja moskiittoverkkoa on viritelty useampaan otteeseen. Vielä en ole joutunut pahan kuppauksen uhriksi, mutta se on todennäköisesti vain ajan kysymys. Yksi matkustajista koki bussissa ilman verkkoa nukkuessaan hyökkäyksen, jonka jälkeen hän on verkon muistanut virittää.

Aasiassa matkustaessa olen tottunut ratsaamaan sängyn ennen huoneen maksamista bed bugejen eli lutikoiden varalta. Tähän mennessä yhdessäkään paikassa ei ole ollut lutikoita. Joko olemme sattuneet yöpymään vain hyvissä paikoissa tai sitten turismin vähyys Aasiaan verrattuna näkyy myös tässä.

Muutamalla matkustajalla on ollut outoja puremajälkiä, joiden aiheuttajaa ei ole pystytty selvittämään. Suurimmaksi syylliseksi on listattu kirput, joita käytetään tässä tapauksessa yleisnimityksenä kaikelle purevalle, josta emme pysty määrittelemään mitä ne ovat.

3. Turreripska eli turistiripuli

Suurin osa varmasti odotti saavansa pahoja vatsanväänteitä ja eritasoisia ruokaan liittyviä vatsaongelmia. Tähän mennessä vain muutama on ripuloinut useampia päiviä. Suuremmilta ongelmilta on vältytty. Osa on jopa sanonut vatsan kunnon olevan parempi täällä kuin kotona. Mahtuupa joukkoon myös yksi teräsvatsa, joka syö mitä tahansa mistä tahansa ilman ongelmia. Lämpimässä päivän ollut maito uppoaa siinä missä mielestäni kyseenalaisen näköinen salaattikin ja nada. Ei mitään ongelmia.

Itse kuulun niihin joilla tilanne on parempi kuin Suomessa. Ruokailutottumukset eivät ole merkittävästi muuttuneet vaan syön samalla lailla ja lähes samoja asioita kuin kotona. Ainoana isona erona on se, että olen juonut täällä vain pullotettua vettä. En tiedä onko syy siinä vai missä, mutta olen tyytyväinen vallitsevaan tilaan.

4. ”Oh you guys are so pink” eli vaaleanpunainen turisti

Afrikassa aurinko paistaa kuumasti ja otsooni kerros on ohut. Suomalainen vaalea nahka käryää auringossa ilman rasvaa kymmenessä minuutissa. Suojakertoimella 30 varustettu rasva on ei tunnu riittävän, vaikka esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa olen pärjännyt 15-20 kertoimin varustetulla rasvalla.

Yksi jos toinenkin on palanut reissun aikana. Etenkin kundien kaljut ovat olleet kovilla. Joka toisen nenästä lähtee nahka. Olkapäät ja rintakehät punottavat. Lisäksi rusketusraitojen moninaisuudesta voisi tehdä valokuvanäyttelyn.

Aurinko paitsi polttaa, aiheuttaa myös muita vaivoja. Muutama on saanut aurinkoihottumaa. Nestehukan ja lämpöhalvauksen riski on olemassa kokoajan. Vaikka olen yleensä vannoutunut auringonpalvoja ja rusketuksen metsästäjä, täällä olen jättänyt touhun väliin.

5. Kylmästä lämpimään

Kun liikutaan laajalla lämpötilavyöhykkeellä, kroppakin joutuu koville. Osa sopeutuu muutoksiin nopeasti ja helposti, osa on niin sanotusti hitaasti käynnistyvää tyyppiä. Keho reagoi muutoksiin yksilöllisesti, mutta havaittavissa on ollut erilaisia silmäoireita kuten kuivumista. Yksi silmätulehduskin on jo ollut. Hengitystieongelmia on myös muutama valitellut.

Itse huomaan reagoivani kylmän ja kuuman vaihteluun hitaasti. Kuumassa ilmanalassa kroppa kerää nestettä nopeammin ja enemmän kuin viileässä. Hikoilen myös järjettömän paljon. Suolanhimo on krooninen. Hain myös apteekista nesteytysjuomaa, jota olen käyttänyt apuna pahimmilla hetkillä. Tilanne on parempi nyt kuin kuukausi sitten ja uskon sen olevan vielä parempi kuukauden päästä. Olen vain hitaasti lämpiävää sorttia.

Ja sitten se vakavampi epäily.

Paljon reissanneina useilla matkustajilla on elämänsä aikana ollut jos jonkinlaista tautia. On sairastettu dengue-kuumetta, loistartuntoja sekä rajuja ruokamyrkytyksiä. On kerätty sarja sukupuolitauteja sekä märkiviä haavoja. Kaikki ovat taudeistaan selvinneet, mutta jokainen taatusti muistaa kokemukset ikänsä.

Ollessamme Swakopmundissa yksi matkustajista valitti keuhkojaan. Hän on muutamia vuosia sitten sairastanut tuberkuloosin. Vaikka testit ovat olleet puhtaita jo pitkään, pelko taudin koteloitumisesta ja uusimisesta on todellinen. Muutaman päivän tilannetta tarkkailtuaan hän hakeutui lääkärin vastaanotolle testeihin. Hänestä otettiin keuhkokuvat ja verikokeet. Molempien tulokset olivat puhtaat, joten tauti ei ole uusinut. Tulokset kuultuaan hymy kaverin kasvoilla henki niin suurta helpotusta, ettei sitä voi sanoin kuvailla. Tuntemukset keuhkoissakin helpottivat kun pääsimme kosteampaan ilmanalaan.

Näin täällä tällä hetkellä. Toivon tilanteen pysyvän samanlaisena jatkossakin. Sairastaminen ei koskaan ole kivaa, eikä varsinkaan tienpäällä.

Tänään soi: Isoveli – Koti-ikävä ei minnekään

__

The heath issue

Everybody always want to know how are we doing and how’s our heath. Here is some information about the current situation.

1.Can´t get no sleep

When travelling many people don´t sleep as good as they do at home. Some people can sleep everywhere and others…they just stay aweke. I´m a bad sleeper, so I´m cronicalli tired. Well you have enought time to rest when you are old.

2. Don´t bite me

Mosquitoes! Those blood sucking bastards. In Botswana there are much more mosquitoes than there was in South Africa. Almost everybody is eating medicine against malaria. But there is still a risk. Sofar so good.

3. Delhibelly

No big problems with belly. Everybody has been healthy and some even say that situation is better than it is at home.

4.”Oh you guys are so pink”

Sun burns! We all have those. Even we have been using sun screen, sun is much stronger here than home. And it is even stronger here than in South East Asia.

5. You are hot and cold

The heat is sometimes too much for a white lady. We sweat a lot and some days heath stroke is just around the corner. But so far, we are ok.

And one extra

Few years ago one of the passengers had a tuberculosis. He´s ok now, but for a moment he had a strange feeling in his lungs. He went to the doctor and had some tests done. But thank good he´s ok.

So. So far so good. And I hope this will continue like this.