Kovaa Cairnsiin

Dingo, Ajokkia sijaistava vuokrabiili, on viikossa taittanut yli puolet Australian-pätkän 10 000 kilometrin kokonaissaldosta. Kun otetaan huomioon kiukutellut pakoputki ja maan viheliäinen eläinkunta, jonka vuoksi pimeän aikaan ei tielle ole juuri asiaa, voi tekoa pitää jo saavutuksena.

Ilmaiseksi kilometrit eivät tulleet, loppuun asti nimittäin painettiin täysillä. Toistaiseksi viimeinen, maanantaille sijoittunut pyrähdys oli tyypillinen vähillä tauoilla väännetty, kahdentoista tunnin puristus. Kilometrejä kertyi lopulta vajaat 900. Puolimatkassa, Townsvillessä vietetyn tauon aikana palloteltiin ajatusta yön viettämisestä tuossa kaupungissa, mutta lopulta päätös jatkaa aina Cairnsiin asti oli yksimielinen.

Bussissa vallitseva tiivis tunnelma tuntuu yhä luissa, ytimissä sekä jumiutuneissa lihaksissa. Verkkokalvoille on palanut aavikkomaisema, jota tuo tien päällä kulutettu viikko melkeinpä poikkeuksetta tuijotettiin ja makunystyröissä tuntuu yhä tunkkaisten eväsleipien katku.

Muutaman lepopäivän aikana painajaiset ovat kuitenkin jo helpottaneet. Cairnsin letkeähkö backpacker-meininki tuntuu karkottaneen suuren osan ahdistavista aavikkounista. Enää erämaan kuvajaiset eivät siis lepoa häiritse. Ainakaan joka yö.

Myös yläsängyssä nukkunut pikavuorokippari Jani tuntuu nauttineen jokaisesta paikallaan vietetystä hetkestä. Rentoutumiseen ja edeltävän viikon rasituksista irtautumiseen ei ole tarvittu edes extreme-lajeja, joista tämä kaupunki tunnetaan ja Ison Valliriutan sijaan tässä kahden hengen kopissa on tuijotettu kattoa ja maattu peiton alla.

Tavallaan sääli kai, nähtävyydet jäivät tältä erää näkemättä, hurjapäiset kokemukset kokematta. Toisaalta taas mitä suurenmoisin onnenpotku – viiden kuukauden pituisella reissulla jatkuva kohkaaminen rikkoo psyykeen täysin. Nyt nollailu siis ajoi metrikaupalla luonnonihmeiden ohi.

Kiitos totaalisen tekemättömyyden, univelat alkavat olla vähitellen kuitattu ja autoilusta jumiutuneet lihakset jäykistyneet makaamisen takia entisestään. Sen takia, tai siitä huolimatta, matka jatkuukin huomenna. Dingon tie kulkenee Mission Beachin kautta Townsvilleen, josta on tarkoituksena valua pikkuhiljaa yhä etelämmäs kohti Brisbanea, missä näillä näkymin pidetään seuraava pidempi tauko.

Tule moikkamaan pikavuorolaisia matkan varrella! Älä epäröi, laita viestiä, jos asut, lomailet tai työskentelet näillä nurkilla!

—

After driving some 5000 kilometers in just one week, it was about the time to get some rest. The 4-night-stop in Cairns, the first proper stop since Darwin, has been full of relaxing activities – mainly sleeping and lying in bed, at least in the twin room I am sharing with Jani the Driver.

Now, after the serious rest period, we are getting ready to hit the road again. Tomorrow Pikavuoro will head to Townsville via Mission Beach. Later on, we will keep going south and have our next longer stop in Brisbane.

Don’t miss you chance to meet us! Let us know if you are staying on our way.