Kurgan kylpi auringossa, kun lähdimme ajelemaan kohti Kazakstanin rajaa. Kurgan on pieni kaupunki vain vähän yli 200 000 asukasta. Enimmäkseen kaupungissa näkyi omakotitaloja, mutta toki oli myös muita.
Matkan varrella oli laajoja peltoaukeita ja aroa. Ajelimme kohti Kazakstanin rajaa ja kyllähän siinä rajalla vierähti jokunen tovi, jos toinenkin, vaikka ei mitään erityisiä ongelmia ollutkaan. Kasakstanin puolella alkoi tietyömaa, joka hidasti kulkua. Petropavlista saimme kuin saimmekin majoituksen ja osa asui sviiteissa, johon mahtui useampi henkilö. Mutta tokihan siinä piti säätää ja järjestellä. Tuuli vissiin Siperiasta, koska oli todella kylmä tai ainakin se tuntui siltä.
Aamulla jatkoimme matkaa halki Kazakstanin arojen. Jokunen hevoslauma näkyi ja muutama lehmälauma, mutta muuten maisema oli pelkkää aroa ja peltoa ja tietenkin ne valkeat koivikot. Lätty mikä lätty, ei laaksoa ei kukkulaa, eikä oikein mitään muutakaan. Siellä täällä jokunen kylä, mutta melkoisen harvassa.
