Lähtöjännitys alkaa kutkuttamaan mukavasti, kun starttiin on enää kaksi yötä. Ajatukset harhailevat tulevissa viikoissa, uusiin matkalaisiin tutustumisessa, tuttujen pikavuorolaisten jälleen näkemisessä ja tietysti seikkailussa!
Jännittää, miltä tämän kertainen kulkuneuvo näyttää – ja mikä sen nimi tulee olemaan? Tuntuukohan se yhtä kotoisalta kuin Ajokki??
Jani osti tätä matkaa varten uuden (vanhan) linja-auton, kun Ajokki jäi lepäilemään Thaimaan lämpöön. Testiajoa kulkuneuvolle on tullut kuulemma kuutisensataa kilometriä, eikä mukaan ole ehtinyt pakata auton varaosia tai juuri työkalujakaan. Murehtiminen on kuitenkin turhaa, sillä asioilla on aina tapana järjestyä. Se on sitä pikavuoromeininkiä.
Sain ensimmäinen kosketukseni Pikavuoroon vuonna 2011, kun sattumalta löysin blogin, jossa kerrottiin hullun suomalaisen porukan matkasta Salosta Bangkokiin. Ikäväkseni bussi oli tuolloin jo tien päällä, enkä ehtinyt siihen kyytiin. Mieleeni jäi kuitenkin kytemään ajatus, että minä tyttö se lähden mukaan, mikäli matka joskus uusitaan! Sitä pitikin odottaa sitten 7 vuotta, ennen kuin Ajokki lähti uudelleen samalle taipaleelle, mutta voi pojat ja tytöt – odottaminen oli kyllä sen väärti! Siitä reissusta kirjoitin omaa blogia https://pikavuorobangkokiin.wordpress.com. Tällä toisella matkallani astun pikavuororeportterin saappaisiin ja välitän matkan tunnelmia sinne kotisohville 🙂
Seikkailu alkakoon!!
Hyvää matkaa! Täällä kotisohvalla ollaan jo asemissa. 🤗
Popparit valmiina 😀
Mahtavaa