Päiväntasaajan tienoille matkaavan on syytä huolehtia rokotuksensa kuntoon. Kaikkia tauteja vastaan ei kuitenkaan voi suojautua, sen on kippari huomannut tahkotessaan Ajokki Royalin kimpussa Malesiassa.
Lämmin ilmasto yhdistettynä pikavuorobussin takomiseen ja taisteluun kelloa vastaan on imenyt mehut kokeneestakin konkarista.
– Ollaan korjaamolla kaikki aika puhki, kynttilä palaa molemmista päistä. Tänään omistaja Michaelkin ihmetteli, että voimat alkaa olla loppu. En suosittele kyllä kenellekään linja-auton korjaamista 33 asteen helteessä, Jani kuvailee oireilua.
Ihme kyllä, henkisesti mies tuntuu olevan yllättävän ehjä. Kuski kiitteleekin korjaamon hyvää yhteishenkeä ja kertoo hermopaineen vähitellen jo helpottavan.
– Pikkuhiljaa tässä alkaa itse kukin olla paremmalla tuulella. Tänään oikeastaan ekaa kertaa heitettiin kunnolla huulta ja naureskeltiin, aikaisemmin olen saanut hymyn huulille vain väkisin puristamalla, kippari naurahtaa helpottuneena.
Pikavuoropalapeli alkaakin vaihe kerrallaan valmistua. Perinteistä poiketen myös aikataulu näyttää tällä kertaa pitävän.
– Paljon ollaan saatu tehtyä, Ajokista on valmiina nyt jo noin 60 prosenttia. Perjantaina asennetaankin jo ilmastointi ja lyödään kone käyntiin, kertoo Laine.
Tähän mennessä korjaustyöt ovat keskittyneet Ajokin alustaan. Nyt pohja kimalteleekin vihreää hohtoaan. Värivalinta aiheutti alkuun päänvaivaa, mutta lopulta valinta oli helppo.
– Pikkupoikana vihreä oli lempivärini, vaikken osannut väriä vielä tavata. Sanoin silloin aina ”ifvi”. Siitä ajatus lähti, ja nyt koko Ajokin alustasta tulee ifvi.
Eilen Malesian Melakaan Janin tueksi päräytti myös ensimmäinen pikavuoromatkustaja. Tsemppausta tarvitaan silti lisää.
Terveiset, toiveet ja rohkaisut kannattaakin laittaa vaikka kommenttikentän kautta menemään. Erityisesti kauniita sanoja kuumuudessa raatava kuski osaa varmasti arvostaa!
Koita jaksaa. Ifvi näyttää iha mainiolta
Parempi, että lisää suomalaisia Melakkassa kuin mellakassa ,-).
Zemppiä, ajtuksenvoima kanssanne!
Muistan…ifvi…tuli tippa silmäkulmaan. Voimia koko korjaamon väelle.
Ei se korjaaminen täällä kotimaassakaan hääviä olisi – vuorotellen sataa vettä ja tuulee rajusti. Ja on kylmää 🙁
Totta!
Minäkin tekisin mieluummin töitä kuivuneena kuin paleltuneena!
Hemmetin hyvä värivalinta! Tohon kun vielä lyö jotain valoa hiukan alustaan ja moottoritilaan (Thaimaan bussien malliin), niin rupeaakin tulemaan aikamoinen hifibussi Ajokista vielä. Tsemppiä sinne Jani!
”Ei rautaan saa rakastua.” 😀
Hyvää matkan jatkoa!
Terveiset kotosuomesta, meillä ainakin ensimmäinen kunnolla huurteinen aamu ja aurinko tekee nousuaan selkeältä taivaanrannalta.
Tässä oli iltasella muuan naapuri jolla on sellainen raskaan kaluston korjaamohalli tuossa vähän matkan päässä ja jossa mies tekee usein sellaista parinkymmenen tunnin päivää. Näytin hänelle näitä sivuja ja kuvia netistä, joita tuo kiinnostuneena katseli. Hän seurasi silloin Pikavuoron ihan ensimmäistä etappia sieltä Venäjän kautta.
”Onpa kova poika tuo, meinaa vielä tuoda autonsa Suomeenkin. Jos ei olis ihan mahdoton matka, voisin mennä vähän kans auttamaan. Täytyy vaan toivottaa sisua ja pitkää vieteriä, kyllä siitä vielä kalu tulee kunhan malttavat kaikki pyöränpultit laittaa paikalleen, tuosta näyttää puuttuvan yksi!”
Joten puhtia ja kärsivällisyyttä sekä onnistumisen kokemuksia sinne verstaalle! Kyllä se siitä kohenee.
t leena
Terveiset sinne kauan täältä Somerolta.
Terveiset välitetty kuskille. Arvosti 🙂
Keep it coming,
K