Reissu Ranongista Phuketiin oli pitkä. Ajomatkaan palataan piakkoin – sitä ennen fiilistellään hetki kuumuuden keskeltä löytynyttä keidasta, jonka tykö Ajokki jätti matkustajansa virkistäytymään hetkiseksi. Kuvat on omistettu Jani Laineelle, joka tunnollisena kuskina jäi vartioimaan bussia matkustajien rynnätessä rannalle.
Mahtavan näköistä 🙂 Harmittaa katsoa ulos ikkunasta vilpoista keliä, onneksi voi aina haaveilla 🙂
Upea tuo ensimmäinen kuva!
Tässähän alkaa taas päästä tunnelmaan! Ja ai että miten tykkään näiden kuvien tyylistä; loistavaa työtä kuvakulmineen, mukana on mielikuvitusta, itselläkin alkaa ajatukset lentää.
Tässähän se talvi menee taas mukavasti, töissä saan jo luvan takaa aamulla surffailla tutkimassa missä te menette ja touhuatte ja kommenttia tulee jos jonkinlaista vanhoilta ja vähäsen tuoreemmiltakin bussikuljettajilta selän takaa…
Täälä kahlataan sivuteillä savivellissä ja unelmoidaan kesästä–tarvittaisiinkohan thaimaassa koululinkan kuljettajaa…
Moi, Jani, Kalle & kumpp.
Kyllä se on nojatuolimatkailijankin silmin mahtavaa katsella palmubeachia ja vielä mahtavampaa olis olla paikan päällä. Ihan tulee suru puseroon. Phuketin Karonbeachilla on tullut makailtua monasti. Sanokaa Po´lle
terveisiä jos tapaatte. Tuo eka kuva on kyllä kuin postikortista, tai jotain vielä parempaa. Ja entäs tuo meri,
aivan kutsuu snorklailemaan koko päiväksi!
On se hyvä että Jani sai bussin pelaamaan. Toivotaan että se rumpsuttaa kiltisti koko pitkän tulevan reissunne. Toivoa myös sopii, ettei mitään isompaa haveria matkalla satu. Pikkutapaturmia kyllä taatusti. Muuten toivottelen reissaajille kylläistä matkaa niin sielun kuin ruumiinkin osalta. Tulen tiiviisti seuraamaan matkan kulkua, kuten tein viimetalvenakin. Onnenkantamoista jokaiselle.
Hienoa. Sanat tuntuvat riittämättömiltä kun kuvia katselee… Täällä sitä miettii jospa rohkeus ja elämäntilanne olisisvat riittäneet mukaan lähtemiseen. Kumminkin helppoa olla reissussa täällä ruudun takana.
Terveiset ensilumen viime yönä saaneelta Pirkanmaalta. Hyvää matkaa!
Janille ja matkakumppaneille terveisiä ”Porvoon Mitalla” ! Ajokin reitti kulkee meille entuudestaan tuttujen maisemien kautta ja nyt Krabille mennessänne viekää rutkasti Rannankarin Alpolle terveisiä,
koska varmasti tulette tapaamaan hänet !
Me suunnistamme tiistaina Kuubaan, mm.Trinidadiin pariksi viikoksi auringosta ja lämmöstä nauttimaan …. ja tietysti rommista ! Janille ja Ajokille ISOT HALIT ! HYVÄÄ MATKAN JATKOA !
Kiitos kovasti terveisistä, välitimme myös terveiset Alpolle eteenpäin. Vietimme jälleen muistorikkaan illan täällä Ao Nangissa hänen mestoillaan uusien Pikavuorolaisten kanssa uutta kokien ja vanhoja muistellen. Siellä vilahtelitte myös te keskusteluissa mukana. 🙂
Nähdään pian taas uudella etapilla!
Hei Tuula ja Krikke!
Jollain tavalla en yhtaan ihmettele, etta olette tallakin hetkella johonkin suuntaamassa. Muistattehan ilmoitella minulle minne kannattaa menna.
Voin kylla rehellisesti sanoa, etta te olette vahhoista pikavuorolaisista ne, joista tarinaa riittaa ja kyytiin kaivattaisiin.(muita tietenkaan unohtamatta) En malta odottaakkaan Amerikkojen patkaa niin saadaan kabinettikerhoon vahan vauhtia…
Kiitos palautteesta – toivottavasti kuvitus miellyttaa jatkossakin!
K