Pakkaaminen on pakkopullaa

Pikavuoron lähtöön on nyt viikko. Minä lähden lentoon kuitenkin jo sunnuntaina. Tänään päätin aloittaa jokaisen reissun ärsyttävimmän, työläimmän ja aikaa vievimmän osuuden. Pakkaamisen.

Työn kannalta tärkeimmät tavarat ovat kulkeneet mukanani lähestulkoon poikkeuksetta jo melkein viikon ajan. Repussa olen kantanut Nikonin D5100 -kameraa, joka on lähestyvällä reissussa vastuussa sekä still- että liikkuvasta kuvasta. Samsungin 900-sarjan läppäri vastaa puolestaan tekstistä, editoinneista ja verkkoyhteyksistä. Tässä lastissa lähden reissuun hymyssä suin. Kamera on jämäkkä mutta kätevä, kone puolestaan kevyt mutta tehokas.

Muutoin peli olikin sitten aikalailla avoin. Rinkkaa tuijotellessani ajatuksenkulku lakkasi totaalisesti. En jaksanut miettiä, millä tyhjän rinkan täyttäisin. Toisaalta teki mieli lähteä tyhjä rinkka selässä, toisaalta taas pohdin pääseväni helpommalla ahtaamalla mukaani kaiken mahdollisen.

Lopulta annoin periksi ja lopetin tuhoon tuomitun ajatustyön. Pyörittelin puhelinta kädessäni ja päädyin soittamaan viihdepäällikkö Tuomas Pöyrylle, jolta toivoin saavani käyttökelpoisia vinkkejä. Kerrankin soitin hyvään aikaan. Huomenna Thaimaahan suuntaavan Tuomaksen rinkka oli nimittäin vastikään pakattu ja artikkelit olivat vielä tuoreessa muistissa. Tosin aivan lopullista sinettiä ei mies ollut vielä laukkuihinsa lyönyt.

– Kamat on pakattuna 40 litran rinkkaan, mutta voi olla, että vaihdan vielä vähän isompaan, kun reissulta tulee yleensä tehtyä hankintoja. Kyllä nuo tavarat tuonnekin mahtuvat, kun ei tarvitse pakata talvivaatteita toisin kuin viime Pikavuorolla.

Pikavuorokonkarin vinkkien pohjalta valitsin itse seuralaisekseni 60 litraa vetävän rinkan, jota en ainakaan ajatuksen tasolla sullo tupaten täyteen. Kohtuus kaikessa, se on Tuomaksen tärkein neuvo.

– Kalsareita ja sukkia riittää viidet tai kuudet. Samoin t-paitoja. Tietysti se on ihmisestä kiinni, mutta kokemuksesta voin sanoa, että Kakkois-Aasiasta löytyy pesuloita joka hemmetin kulmasta. Suuremmalla määrällä vaatteita päätyy lopulta vain kantamaan likaisia mukanaan.

Sama linja jatkuu muiden vaatekappaleiden kanssa.

– Otan mukaan yhdet tavalliset ja toiset uimashortsit. Kengiksi valitsen ihan perustennarit ja rannalle varvassandaalit. Pitkähihainen paita kannattaa olla myös mukana, itse valitsen kevyehkön harmaan collegen.

Vaatteiden, elektroniikan ja hygieniatarvikkeiden lisäksi maailmaa nähnyt reissaaja pakkaa mukaansa tavarat, joita ilman ei lähde mihinkään.

– Sama riippumatto on kulkenut mukana vuodesta 2006. Viime Pikavuorolla ei oikein saanut sitä Siperiaan pystytettyä, mutta nyt sitä tulee varmasti käytettyä enemmän. Jesari eli ilmastointiteippi on pakko olla mukana, siitä on ollut monta kertaa korvaamatonta apua.

– Rinkasta löytyy myös löysät collegehousut. Ne on vähän niin kuin viihdepäällikön tavaramerkki, ihan feivöritit. Ne mä pakkaisin mukaan vaikka tulisin vaan sun luo yökylään.

Tuomaksen vinkeistä inspiroituneena uskon itsekin selviytyväni pakkaussähläyksestä voittajana. Tosin oman pakkausoperaationi siirrän suosiolla huomiselle. Tämä riski Tuomakselle soittamisessa tuppaa toisinaan olemaan: kun miehen saa langan päähän, on rönsyilevää puhelutulvaa vaikea saada katkaistua. Samasta syystä johtuu myös tämän postauksen huomattavasti suunniteltua myöhäisempi julkaisuajankohta.

Mitkä ovat sinun vinkkisi pakkausrumbaan?