Pikavuoro 4v 9.1.2015

Pikavuoron 4-vuotis synttäripäivänä lähdimme ajamaan kohti Malawin pohjoisosia ja Tansanian rajaa. Tielle päästiin klo 10.30 pienen säädön jälkeen. Odottelimme yhden matkustajan pyykkejä takaisin pesulasta. Lisäksi Ajokkin pois saaminen pysäköintipaikalta vaati pientä taiteilua. Michaelin Durbanissa mukaan antamista sängynpäädyistä oli jälleen kerran apua.

Emme ehtineet päästä kovinkaan pitkälle kun näimme rekan poikittain tiellä loivassa ylämäessä. Paikalla ei näkynyt kuljettajaa, joten päättelimme rekan olleen siinä jo jonkin aikaa. Pystyimme ohittamaan ajoneuvon pientareen kautta ja jatkoimme matkaa. Emme kuitenkaan päässeet pitkälle, kun tiellä oli poikittain toinen rekka. Pienemmät ajoneuvot ohittivat rekkaa pientareen kautta, mutta Jani totesi maan olevan liian pehmeää. Ajokki olisi melko varmasti jäänyt jumiin. Ei auttanut kun jäädä odottamaan hinausauton saapumista.

Seurasimme odottaessa kyläläisten toimintaa. Neuvokkaat miehet kuokkivat rinteestä maata ja tasoittivat pientaretta ohikulkijoille. Ilmaiseksi tämä ei luonnollisestikaan tapahtunut, vaan jokaisen ohikulkijan tuli maksaa tietulli. Summan suuruus ei tarkalleen selvinnyt, mutta nopealla vilkaisulla se näytti olevan noin 100 Malawin kwachaa eli noin 0,20snt.

Mangopuun alla istuskellessa ja hinausautoa odotellessa jututin kahta paikallista juoma-auton kuljettajaa. Muutama iso ajoneuvo ohitti rekan pientareen kautta, mutta he olivat saaneet pomolta käskyn odottaa, että tie olisi vapaa. Jätkät kertoivat, että rekka oli ajanut edellisenä iltana painavassa kuormassa mäkeä ylös ja lähtenyt luisumaan taaksepäin. Kuljettaja oli menettänyt ajoneuvon hallinnan ja rekka oli kääntynyt poikittain tielle. Kuljettaja ja auto olivat kunnossa, mutta ilman apua rekka ei liikkuisi minnekään.

Noin kolmen tunnin odottamisen jälkeen paikalle saapui kuorma-auto, johon purettiin osa rekan kuormasta. Tämän jälkeen rekka hinattiin takaisin tielle paikallisten hurrausten saattelemana. Mekin pääsimme vihdoin jatkamaan matkaa.

Pidimme läheisessä Mzuzun kylässä tauon, jossa myös yksi pidetyimmistä matkustajista hyppäsi pois Pikavuorolta ja lähti jatkamaan matkaansa itsenäisesti. Pikavuoron luonteeseen kuuluu, että jokainen voi hypätä kyytiin mistä vain ja jäädä pois missä haluaa. Pirkon matka Pikavuoron mukana oli tällä erää tässä ja uudet seikkailut odottivat häntä.

Ruokailujen ja tankkaamisen jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa kohti Karongaa. Tie mutkitteli vuoristoisessa maisemassa ja oli paikoitellen erittäin kapea. Olimme vielä korkealla kun pimeä alkoi laskeutua. Joku bussissa totesi, ettei haluaisi olla kenenkään muun kuljettajan kuin Janin kyydissä kyseenomaisella serpenttitiellä. Monen oli helppo olla samaa mieltä.

Pimeän laskeuduttua viihdepäällikkö Tuomas piti Pikavuoron synttäripäivän kunniaksi puheen. Hän muistutti puheessaan, että Pikavuoro ei ole Jani, Ajokki tai hän. Pikavuoron tekee kaikki ne yli sata matkustajaa, jotka ovat vuosien varrelle olleet mukana. Annoimme itsellemme ja Ajokille aplodit. Viihdepäällikkö omisti 27-vuotta täyttävälle rautarouvalle Paula Koivuniemen Aikuisen naisen, jota kuunnellen katselimme kuinka päivä vaihtui yöksi.

__

HBD Pikavuoro!

Friday 9th of January was the 4th anniversary of Pikavuoro. We left from Mayoka Villake after 10am. The yard of Mayoka was little uneven, but luckily we still had the pieces of wood Michael had given us in Durban. With the help of those we managed to get Ajokki on the road again.

We had driven only a little while, when we saw a truck in the middle of the road . It was blocking the whole driveway but we managed to pass it from the side. We didn´t see the driver, only some boys playing around. So we continued.

We drove for a while and there it was again! Another truck in the middle of the road. This time it was blocking the road in a way that we didn’t have any other chance than to wait somebody to come and tow the truck away. Jani didn’t want to take a risk to getting stuck in the soft soil.

While waiting for help I talked with some Carlsberg truck drivers. Even some big trucks went pass the truck, these guys had their orders to wait for the road to be clear again. They told that the truck was going up the hill with a full load, when it suddenly started to slip back. The driver lost the control and the truck ended up in the middle of the road. Driver and truck were ok.

We waited about 3hours to get pass. Finally the tow truck came. They unloaded some of the gargo and toed the truck away.

We drove to Mzuzu and had a break there. One of the passengers hoped off from the bus. When travelling with Pikavuoro, everyone has a freedom to decide when they will hop on and hop off. She decided to jump off and go find some new adventures. She’ll be missed!

In the evening The Chief of Entertaiment Tuomas kept a speach for Pikavuoro’s birthday. He reminded us that Pikavuoro is not only Jani, Ajokki or Tuomas. Pikavuoro is all the passengers that are and had been on board over the years. We gave big aplause to ourself and listened a classic finnish song ”Aikuinen nainen” which was dedicated to 27 year old Ajokki Royal.