Alkuperäisen suunnitelman mukaan Pikavuoron juhannusmakkarat piti grillata Jäämeren rannalla Alaskan Deadhorsessa ja matkan kohti etelää olisi pitänyt alkaa kuluvan vuoden heinäkuussa. Toisin kuitenkin kävi. Suunnitelmia jouduttiin kevään ja alkukesän aikana moninaisista syistä johtuen ruuvaamaan uuteen uskoon. Muun muassa erinäisten Ajokin laivaukseen liittyvien hankaluuksien sekä Pohjois-Amerikan epäselvien katsastuskäytäntöjen johdosta reitti päätettiin kääntää päälaelleen, etelästä pohjoiseen.
Kuten jo viimeviikkoisessa päivityksessäkin todettiin, uudistetun suunnitelman mukaan Amerikan Pikavuoro alkaa siis Etelä-Amerikasta, tarkemmin sanoen Santiago de Chilen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta San Antonion satamakaupungista. Lähdön ajankohtaa tarkistettiin myös ja se tapahtuu keskiviikkona 30.10.2013, johon mennessä matkustajien olisi siis järjestettävä itsensä Chilen pääkaupunkiin. San Antonion satamaan matkustaminen ei liene tarpeellista.
Vaikka aikataulumuutokseen vaikuttivat toki myös edellä mainitut Ajokkiin liittyvät käytännön järjestelyt, merkittävässä roolissa oli myös, ehkä hieman yllättäen, Suomen kesä. Monelle mukaan haluavalle ajankohta sopi nimittäin huonosti ja tämä on toki ymmärrettävää. Suomen ilmastohan on kesäaikaan mitä mainioin. Sen sijaan myöhäisestä syksystä aina kevääseen asti siinä on tiettyjä puutteita, tai näin näyttää ainakin ajattelevan moni aiempien Pikavuorojen kyydissä Suomen talviaikaan matkustanut. Alustavien ennakkotietojen mukaan eteläiseen Amerikkaan onkin nimittäin tulossa useita jo aiemmin kyydissä olleita veteraaneja.
Mutta ne juhannusmakkarat, pitihän nekin toki saada paistettua. Pohjois-Amerikan pohjoisimman paikan jäätyä tällä erää väliin, päätti Pikavuoron kolmihenkinen iskuryhmä grillata makkarat Euroopan pohjoiskolkassa. Vaikka Eurooppa ei suinkaan ole Amerikka, Jäämeri on kuitenkin Jäämeri ja pohjoinen on kuitenkin pohjoinen. Suunnitelma oli valmis.
Siispä tuumasta toimeen, tavarat autoon ja kompassisuunta pohjoiseen. Tällä kertaa linja-autot ja –autoilu jätettiin suosiolla yhtälöstä pois ja matka taitettiin vaatimattomammin, henkilöautolla. Parhaiden pikavuoroperinteiden mukaan kokonaisuudessaan hieman yli 3600 kilometrin matkasta Norjan Nordkapiin ja takaisin Helsinkiin suoriuduttiin hieman alle viidessä vuorokaudessa. Raskasta mutta antoisaa, voisi todeta joku. Täysin mielipuolista ajanhukkaa, voisi taasen ajatella joku toinen. Näkökulmakysymyksiähän nämä tunnetusti ovat.
En muuten tiennyt aiemmin, että Nordkapista löytyy Thaimaan kuninkaan kunniaksi pystytetty museo. Nyt tiedän. Kyseinen arvovieras vieraili Euroopan reunalla vuonna 1907. Tämä fakta sai jopa laajalti matkustelleen ja paljon nähneen pikavuorokippari Jani Laineen innostumaan, toihan se pohjoiseen yllättävän tuulahduksen tästä kipparille perin tutusta Kaakkois-Aasian maasta.
Entä missä sitten Ajokki on täällä hetkellä ja mitä tuolle jo tietyissä piireissä legendaariseksikin kuvatulle ajopelille kuuluu? Siitä lisää myöhemmin.
Teksti ja kuvat: Tomi Tölli
Hei kaikille reissajille!
Tapasimme Thaimaan saarella ja kaipuuni jäi tähän hyvin vapaamuotoiseen elämänmenoon, jota itsekin eläkepäiviini odotan. Toivottavasti jotain tälläistä toteutetaan vielä silloinkin, kun olen vapaa tästä ”valtion” eläkeputkeen menosta! Terkuin Raija