Bakusta matka jatkui takaisin kohti Georgian rajaa ja sieltä edelleen Armeniaan. Ajosuunnitelma päästä Armenian pääkaupunkiin Jerevaniin yhdellä ajolla oli taas vähintäänkin kunnianhimoinen. Pikavuoroilu ei kuitenkaan ole pelkkää bussin penkillä notkumista, joten piipahdettiin matkan varrella tutkailemassa nähtävyyksiä.
Georgian puolella pistäydyttiin viinitilalla lounaalle ja maistelemaan georgialaisia viinejä sekä chachaa. Viinit ovat hyviä (ainakin kuivat viinit, makeista en niin välitä) ”helposti juotavia” ja tähän on viinitilan pitäjän mukaan syykin: georgialaiset juovat niin paljon viiniä, että sen pitää ollakin helposti juotavaa.
Eihän se päivä riittänyt Jerevaniin asti, yö ja pimeä tuli vastaan. Vasta seuraavana päivänä tuli katsottua karttaa ja pysähdyttyä miettimään, että olikohan ajoreitti tarkoitettu edes ihan tavalliselle turistille. Tie puikkelehtii Armenian ja Azerbaidzanin rajan lähistöllä ja sivuaa Armenian puolella Azerbaidzanille kuuluvia alueita. Meillä ei epäilyttänyt matkan varrella mikään, kysyimme jopa poliisilta ajoreittiä Jerevaniin ja apua myös saimme. Ihmettelimme ainoastaan miten kaikki hotellit näyttivät olevan kiinni ja yöpaikkaa oli vaikea löytää…
