Matka Awassasta Addis Abebaan sujui mutkattomasti. Tie oli hyväkuntoinen ja matkustusnopeus pitkästä aikaa normaali. Matkalla oli jopa pätkä uutta moottoritietä sekä tietulli. Tietulleja on reitillemme osunut viimeksi Etelä-Afrikassa.
Etiopiassa emme ole juurikaan joutuneet poliisipysäytyksiin. Poliisit ovat ottaneet sivuun vain paikallisia ajoneuvoja ja päästäneet meidät menemään kättä lippaan vetäen. Torstaina poliisit kuitenkin pysäyttivät meidät. Koko liikenne oli pysäytetty ja ajoväylälle rakennettu tiesulku. Kolme poliisia viittilöi pysähtymään. He ilmoittivat saaneensa soiton, että bussi oli edellisessä kylässä kolhaissut naista. Tämä ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Poliisit tutkivat tarkkaan Ajokin laivauksessa saamia kolhuja sekä Janin ajokorttia. Seurasimme tilannetta jännittyneenä Janin keskustellessa poliisien kanssa. Hetken päästä poliisit saivat varmistussoiton, ettei naista kolhaissut bussi ollut Ajokki. Poliisit eivät vaivautuneet pahoittelemaan vääriä syytöksiä. Pääasia kuitenkin oli, että pääsimme jatkamaan matkaa.
Addiksessa jätimme bussin Ghion hotellin parkkipaikalle. Aluksi suunnittelemamme overlandereiden suosima paikka osoittautui bussille liian ahtaaksi paikaksi. Pikavuorolaiset hajaantuivat majoittautumaan ympäri kaupunkia kolmeen eri paikkaan. Pieni pesäero isosta porukasta teki kaikille hyvää.
Perinteisesti Pikavuoro on käynyt tervehtimässä lähetystöjen väkeä aina kun aikataulut ovat yksiin sopineet. Tällä kertaa emme menneet lähetystöön vaan tapasimme erityisasiantuntija Tiina Byring-Ilboudon lapsineen ystävänpäivänä paikallisten suosimassa Yod Abyssinia Cultural Restaurantissa. Nautimme perinteisen etiopialaisen illallisen, ja pääsimme samalla seuraamaan tanssiesityksiä. Olipa paikalla myös hääseurue. Meitä kävi myös nopeasti tervehtimässä Etiopiassa pitkään asuneet Tuppuraiset ystävineen.
Tunnelma ravintolassa oli mahtava. Harmi, että meteli oli sen verran kova, että osa keskustelusta hukkui taustahälyyn. Saimme kuitenkin Tiinalta paljon hyviä vinkkejä Sudaniin sekä tietoa etiopialaisesta kulttuurista.
Söimme injeraa eli teff-jauhosta valmistettua hapanlettua. Injeran kanssa nautimme erilaisia wot- kastikkeita, jotka on valmistettu kanasta, lampaasta tai naudasta, pavuista tai vihanneksista. Lisäksi tilasimme kilon tibsiä, eli maustettua ja suikaleina paistettua naudan lihaa. Ruoka syötiin käsin. Juomana meillä oli etiopialaista punaviiniä, joka osoittautui yllättävän hyväksi. En osannut ajatella Etiopiaa viinimaana. Jälkiruoaksi nautimme erinomaista kahvia (en voi hehkuttaa etiopialaista kahvia tarpeeksi!) sekä tej- nimistä hunajaviiniä. Perinteinen ruoka oli erittäin hyvää. Vihdoinkin Afrikan maa, jonka ruoassa on oikeasti kunnolla makuja!
Matkan Addis Abebasta kohti Lalibelaa oli tarkoitus jatkua sunnuntaina, mutta Ajokkiin tilattu osa on jumissa tullissa. Toivottavasti saamme sen ulos maanantaina, jotta Ajokki saadaan korjattua ja matka voi jatkua. Addiksesta matkaa jatkaa enää 7 matkustajaa. Porukka pienenee ja tunnelma tiivistyy Afrikan etapin lähetessä loppuaan. Durbanista lähtijöillä on takanaan nyt reilut 12 000 kilometriä, mutta ennen kuin olemme Aleksandriassa, on edessä pitkiä päiviä ja noin 4000 kilometriä. Haasteita ei varmasti tule puuttumaan!
Tänään soi: Major Lazer ft. Amber of the Dirty Projectors– Get Free
__
Addis Ababa 12.-15.2. 2015
From Awassa to Addis Ababa the road was excellent. We were able to drive normal speed. There was also a road toll on the way. Last time we saw one in South Africa.
In Ethiopia there haven’t been so much police stops as in other countries. We have seen the police by the road, but they have mainly stopped the local trucks. But on Thursday they stopped us. The had made a road block just for us. There was 3 police asking us to stop. They told Jani that he had hit a woman with the bus in a village were we stopped for coffee. This was not true! They looked Jani’s driving licence very carefully. Suddenly one of the policemen got a call and a confirmation that Jani did not hit the lady with a bus, that it was somebody else. Police didn’t bother to say sorry about the false accusations. But the main thing was that they found out the truth and they let us continue our journey.
Pikavuoro have had a tradition to go and say hello to the Finland’s Embassies along the way. This time we didn’t go to the Embassy. We met Tiina Byring-Ilboudo and her children in Yod Abyssinia Cultural Restaurant on Valentine’s day. We had a lovely dinner and also enjoyed the Ethiopian dance show. Tiina also gave us lots of good information about Sudan and Etiopia.
We ate injera with wot and tibs. Injera is traditional spongelike flatbread made of teff. Wot is well spiced sauce made of lamb, beef, chicken, beens or vegetables. Tibs is peaces of beef that are cooked in spices. We also had some Ethiopian red wine, which turn out to be very good. I haven’t ever thought Ethiopia as a wine country. For dessert we had excellent Ethiopian coffee (have to keep telling how good coffee they make here!) and tej. Tej is local honey wine. Food was reallu good! Finally an African country that has enough taste in their foods!
Our journey towards north was supposed to continue on Sunday. But we are still waiting for the part for Ajokki. The part is in Ethiopian customs and hopefully we get it out on Monday. We have to get Ajokki fixed before we can continue our trip. Only 7 passengers will continue the journey from Addis Ababa to north. We have travelled about 12 000 kilometers from Durban. And we still have about 4000 kilometers to go before we arrive to Aleksandria, Egypt. Interesting times.
