Edelleen Addis Abebassa

Maanantai tuli ja meni. Osa pysyi tullissa. Jani ja Tuomas viettivät koko maanantain yrittäen saada asiaa etenemään. Tulli vaati muun muassa kopioita auton papereista sekä alkuperäistä ostokuittia osasta. Virkailijat myös pitkittivät tilannetta niin, että toimisto ehti sulkeutua. Kello viideltä tuli vain tyly ilmoitus, että asiasta päättävä virkailija on jo lähtenyt kotiin, ja on tavattavissa seuraavan kerran tiistaiaamuna kello kahdeksan. Pelkkää byrokraattista pompottelua.

Etiopia on osoittautunut monessa asiassa hankalaksi. Etenkin kun on kyse rahasta. Maanantaina hotellilaskua maksaessani minulle ilmoitettiin etteivät birrit käy. Ainut tapa jolla voisin hoitaa lasku olisi maksaa se kortilla tai jenkkidollareilla. Tiedustellessani miksi maan oma valuutta ei kelpaa, sain ylimielisen vastauksen, että ei vain kelpaa. En halunnut käyttää vähiä dollareitani täällä, sillä tiedän tarvitsevani niitä Sudanissa, jossa kansainvälisiä luottokortteja ei hyväksytä ollenkaan. Lisäksi olin juuri käynyt nostamassa automaatilta rahaa, jotta voin maksaa laskuni. Vieressäni ollut paikallinen bisnesmies tarjoutui auttamaan, ja vaihtoi minulle tarvitsemani määrän dollareita. Vaihto-operaation jälkeen hän maksoi oman laskunsa minulta juuri saamillaan birreillä. Kummallista. Kuulin myös, että yhdeltä pikavuorolaiselta oli vaadittu todisteita paikallisen rahan alkuperästä. Sieltähän sitä saa. Seinästä. Kortilla. Sen kun hakee vaan. (Paitsi, että aina ei saa koska automaatit toimivat miten sattuu.)

Koko maanantai meni odottaessa. Bussi oli siivottu ja tavarat autossa. Kaikki olisivat halunneet tielle, mutta ilman varaosaa lähteminen on riskialtista. Pikaliima-tupakantumppipatentti kesti hyvin Awassasta Addikseen, mutta todennäköisesti se pettää jossain vaiheessa matkaa. Osan vaihtaminen pitäisi olla helppo juttu tienpäälläkin, mutta ilman osaa olemme taas jumissa jossain. Tilanne on siis varsin kinkkinen.

Tätä kirjoittaessa on tiistaiaamu ja Jani on tullissa vääntämässä virkamiesten kanssa. Eilen toimitettu kuitti ei enää tänään kelpaa. Pitää kuulemma odottaa. Pompottelu jatkuu siis edelleen. Saa nähdä kumpi väsyy ensin odottamaan, Jani vai tullivirkailija. Katsotaan kuinka käy. Toivottavasti pääsemme tänään jatkamaan matkaa.

Tänään soi: Ismo Alanko – Vittu kun vituttaa

(P.s. Jos epäilet laulun sanojen loukkaavan sinua, jätä se suosiolla kuuntelematta.)

__

Stuck in Addis Ababa

We were supposed to leave Addis on Monday. But the part that we need for Ajokki is stuck in the customs. It took the whole Monday to trying to get it out, but nothing. The custom wanted to have all kind of copies of our papers. And also the original receipt of the part. They also prolonged the process on purpose and then just told Jani that he has to come back on Tuesday morning, because the officer in charge already left home. Frustrating!

Ethiopia has many other strange and difficult things. Especially if money is involved. On Monday when I was trying to check out from the hotel and pay my bill, the receptionist told me that the local money, birr, can not be used to pay the bill. That only way is to pay with credit card or UDS. When I asked why I can not pay with birr, they just said that ”It’s not possible”. Yeah, right. I did have some USD, but I didn’t want to use them in Ethiopia, because I know that I’ll need them in Sudan. In Sudan it is not possible to use international credit cards at all. And I also had just gone to the ATM to get some local money for the bill. Luckily there was a local business man at the reception same time with me. He offered to change some dollars for me. So I did and got my bill payed. But I was very surprised that after we changed money, he paid his bill with the birr he just git from me! So what is this?? I can’t but he can? I do not understand this. Not at all.

Now when I’m writing this, is Tuesday morning. Jani is at the customs. The papers he gave them yesterday are no good today. So they say. We just have to wait. Let’s see who gets tired of waiting first, Jani or the customs officer. Let’s all just hope that we can get on the road again today.