Juhlayö

– Loppumatka otetaan rennosti sitten, kun Outback on takanapäin. Maksimissaan 300 kilometriä päivässä.

Näin lupasi pikavuorokippari Laine jossain vaiheessa Australian-etappia. Siltä ei juuri tuntunut, kun kahden päivän sisään ajettiin taas toista tuhatta kilometriä. Edellisestä lepopaikasta, Cairnsistä, tultiin tohinalla Townsvillessä vietetyn yön jälkeen Rockhamptonin kautta Hervey Bayhin.

Townsvilleen asti homma meni putkeen ja juuri niin kuin aiemmin Cairnsissä puhuttiin. Vajaat neljäsataa kilometriä taitettiin mallikkaasti ja päämäärästä löytyi varsin mukava majatalo, joka pystyi pikavuorolauman majoittamaan, kaiken lisäksi kohtuuhintaisesti. Yhden yön pysähdyksen aikana kaupungista ei kovin kattavaa kuvaa saanut, mutta ainakin rantabulevardi yllätti auringonlaskussa kauneudellaan – mitenkään imartelevia arvosteluja ei Townsvillestä omiin korviini ainakaan ollut nimittäin kuulunut.

Poreallaspulikoinnin ja hyvin levätyn yön jäljiltä matkan oli tarkoitus jatkua kohti Mackayta. Kaupunki oli valikoitunut pysähdyspaikaksi suurimmilta osin sen sopivan sijainnin perusteella: vajaan neljänsadan kilometrin ajo etäisyys vaikutti passelilta päivämatkalta.

Alkuiltapäivästä horisontissa valkeni mitäänsanomaton taajama. Hieman unihiekkaisten silmäluomien välistä erotin harmikseni muutaman kyltin kaupunkiin johtavalla tiellä. Kyseessä oli juuri tuo Mackay, johon oli tarkoitus jäädä. Harmaasta ulkoasusta ei silti osannut arvata tuon taajaman suosiota. Parikin yöpymispaikkaa todettiin täysiksi ja yleisen pettyneestä tunnelmasta johtuen matkaa päätettiin konsensuksen vallitessa jatkaa.

Tavoitteeksi otettiin Rockhampton (ei siis Richmond, kuten väsynyt toimittaja sekä video- että tekstiviestipäivityksessä toteaa). Yhtäkkiä maaliksi arvioitu Mackay olikin siis vain puolimatkan merkki – Rockhamptoniin oli kaupungista matkaa nimittäin vielä toinen mokoma, vajaat 400 kilometriä. Siinä vaiheessa idea tuntui varsin vakuuttavalta, kuskikin vakuutteli jaksavansa vielä ongelmitta. Pimeyden laskiessa ja lukuisten tietöiden hidastaessa matkaa alkoi valinta jo hieman epäilyttää.

Tuolloin, lievästä skeptisyydestä huolimatta, olisi ollut hyvin vaikea ennustaa päätyvänsä yöpymään rokkikaupungin McDonaldsin pihamaalle. Paljon muita vaihtoehtoja ei lopulta kuitenkaan jäänyt –sopuhintaiset sängyt loistivat poissaolollaan ja vain muutamalle matkustajalle löytyi kukkarolle kelpaava majapaikka.

Ankeahko ympäristö ei kuitenkaan tunnelmaa latistanut – juhlittiinpa parkkipaikkayön aikana yhden pikavuorolaisen syntymäpäiviäkin. Videolla tarkempia tunnelmia!

http://youtu.be/39lfyVqnJHg

Hyvin häilyväisesti nukutun yön jälkeen teki mieli suihkua, ruokaa ja lähtemistä. Viimeinen toiveista toteutettiin ja ennen pitkää pikavuorobussi kurvailikin jo Hervey Bayn kaduilla. Tunnelmia tästä rannikkokaupungista luvassa pian!

Mikä on sinun syntymäpäivistäsi mieleenpainuvin?

—

– We will do this in a more relaxed way, when we get out of the Outback, promised Jani the Driver some time ago.

As usual, things did not really work out the way we planned. In fact, we ended up driving more than 1000 kilometers in just two days. Once again. Firstly, we left Cairns and drove about 400 kilometers to Townsville. Then, as we left Townsville, we planned to drive another 400 to Mackay. But we ended up in Rockhampton, more than 700 kilometers further from Townsville.

Because of the unplanned and very long drive, we arrived in Townsville very late at night. Only a few of the passengers managed to find reasonably priced accommodation. The rest ended up sleeping in the property of a local McDonalds.

It could have ruined the atmosphere, but it did not. Actually, the Pikavuoro crew managed to throw a birthday for one of the passengers – see the video!