Matkaa suunnitellessa tulee budjettiin arvioitua lentolippujen ja majoituksen hintoja. Lisäksi välttämättömiä menoeriä ovat ruokailu; ruoan teko tai ravintolaruokailu, kohteessa liikkuminen ja mahdolliset viisumikustannukset. Jostain syystä rokotukset ja mahdolliset muut lääkkeet eivät ole kuuluneet ainakaan omaan budjettilistaukseeni useinkaan ja yllättävät sitten viimeistään apteekin kassalla.
Kansallinen rokotusohjelma pitää suomalaiset halutessaan melko matkustusvalmiina isoon osaan kohteita. Neuvolassa meidät suojataan muun muassa poliolta, kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta. Aikuisiällä vahvistukset isketään olkapäähän tarpeen mukaan. Tarkastellessani kohdemaidemme rokotussuosituksia tuli listasta kuitenkin yllättävän pitkä. Bussin kulkureitille saattavat osu rokotusohjelmamme suojaavien tautien lisäksi: hepatiitin eri muotoja, japanin aivotulehdus, lavantauti, malaria, kolera ja puutiaisaivotulehdus.
Suuressa osassa tauteja on jokin tietty alue tai vuodenaika, jolloin riski on selkeästi olemassa, ja nämä paikat tai ajat eivät sitten kuitenkaan osu monenkaan matkailijan kohdalle kovinkaan suurella todennäköisyydellä. Itse lähdin raivaamaan listaa lueskelemalla tautien kuvauksia ja niin karkealta kuin se kuulostaakin, niin kuolleisuusprosentteja. Listalta karsiutui heti kättelyssä pois lavantauti ja kolera, jotka miellän katastrofialueiden taudeiksi ja jonka saaneiden kuolleisuus hoitamattomanakin on pieni. Puutiaisaivotulehduksen rokotteen ottaisin ennemminkin Ahvenanmaalle matkatessani ja koska olen hyvällä tuurilla ja punkkeja välttelemällä selvinnyt kaikki purjehdusreissut tähän asti, ajattelin jatkaa samalla tuurilla myös eteenpäin. Mielenkiintoista on, että kyseinen rokote kuuluu kansalliseen rokotusohjelmaan Ahvenanmaalla.
Finalisteiksi karsiutuivat siis hepatiitit, japanin aivotulehdus ja malaria. Koska eri hepatiittien muodot voivat tarttua helpoimmillaan ruoan kautta ja toisaalta ovat riskinä saada onnettomuustilanteissa tai naarmujen kautta, katsoin rokotteen olevan ehdottomasti ottamisen arvoinen. Japanin aivotulehdus on taas nimenä ja tautinakin sen verran kuollettava ja kuuluu joissakin Aasian maissa kansalliseen rokotusohjelmaan, että päätin pistättää sen käsivarteeni epätodennäköisyydesta ja huimasta hinnasta huolimatta. Askarruttamaan jäi kuitenkin nimen pelotteena toimiva alitajunnainen vaikutus. Toisaalta pysyvän neurologisen vamman saatuani olisin varmaankin valmis maksamaan mitä vain ollakseni kokonaan terve oma itseni. Tällöin rapea 200 euron ennakkomaksu tilanteen välttämiseksi tuntuu melko pieneltä sijoitukselta.
Malarialääkityksen tarpeesta ollaankin sitten jo montaa mieltä. Terveyskirjaston suosituksen mukaan kuljemme Ajokki Royalilla läpi alueiden, jonne estolääkitystä suositellaan aina. Silti monet Aasiassa matkanneet ystäväni ja pikavuorolaisetkin ovat jättäneet tai jättämässä lääkityksen pois, joko tarpeettomana, kustannussyistä tai sivuvaikutusten takia. Itse päädyin ottamaan matkaan arvokkaita, mutta toivottavasti hintansa veroisia nappeja vajaan kahden viikon mittaisen vierailun ajaksi malaria-alueella.
Moi! Olen oleskellut pari vuotta Japanissa, eikä minulla ollut japanin aivokuume -rokotusta. Sitä esiintyy lähinnä maaseudulla ja kesällä, joten en katsonut tarpeelliseksi sen ottamista, kun lähinnä suurkaupungeissa olin. Jos bussin reitti menee riisipelloilla, niin ehkä aiheellista ottaa. Muistaakseni siinä oli joku ohjenuora, että jos oleskelee maassa yli kuukauden, niin kannattaa ottaa, mutta muuten ei?
Moi
Toivottavasti välttämättömistä menoeristäsi ei unohtunu matkavakuutus.
Ja noi kaikki lääkkeet olisit saanut matkanvarrelta, vaikka Thaimaasta halvemalla.
Turvallista matkaa!